Toukokuun ensimmäisenä päivänä Hesari uutisoi asiasta, josta ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö ovat vääntäneet kättä jo vuodesta 1995 lähtien. Kyse on jäteverojen järjettömästä kohdistamisesta. Käytännössä kaikki Suomen suuret ja keskisuuret yritykset pitävät yllä omia kaatopaikkoja.  Jäteveroa maksavat silti vain kunnalliset kaatopaikat, eivät yksityiset. Kuitenkin Suomen jätteistä jopa 95 % menee teollisuuden omille kaatopaikoille. Veronkanto merkitsisi myös sitä, että esim. elintarviketeollisuuden biohajoavat jätteet voitaisiin saada kannattavaan käsittelyyn.

Ilmeisesti puhe valtion tyhjästä kassasta on turhaa, kun päätettiin, ettei yritysten tarvitse maksaa jäteveroa kaatopaikoistaan, koska joku niistä kuitenkin olisi vapautettava siitä. Halloo, onko ketään kotona? Kunnallisten kaatopaikkojen verotus tuo valtion kassaan n. 50 milj. euroa. Kun yksityisiäkin kaatopaikkoja voitaisiin verottaa, valtion kassaan saataisi satoja miljoonia euroja lisää...

1246307465_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pääkaupunkiseudun lehdissä on toukokuinen kestosuosikki: jotkut huolestuneet kansalaiset ihmettelevät vuosittain samaan aikaan, miksi Helsingin kaupunki kaataa puita, muokkaa metsiään ja siivoaa pensaikkoja ja risukkoja lintujen ja muiden eläinten pesimäaikaan. Hyvänen aika, miten lyhyt muisti voi olla? Samat kestovastauksetkin kaupungin virkamiehet tarjoavat vuosi vuoden jälkeen. Ne ovat aina yhtä hölmöjä, joten niitä ei ole mitään mieltä toistaa.

Toinen lehdistön kestosuosikkijulkkis on tietysti valkoposkihanhi. Kesäkuinen Metro-lehden uutinen (25.6.2009) kertoo, miten viaton pyöräilijänuorukainen sai kimppuunsa isokokoisen hanhen, joka suojeli vierellään olevia poikasia. "Inhottavia otuksia. Kävivät kimppuun vaikka ajoin rauhallisesti, enkä edes ärsyttänyt.", paheksui mies. Olisihan niiden nyt pitänyt ymmärtää, että miehellä oli hyvät aikeet. Joskus tämä inhottava, murhanhimoinen lintu on joutsen, toisinaan lokki, milloin varis tai harakka. Aina mokomat pesimäaikaan. Outoa, eikö?

Hollantilaisetkin repäisivät (HS 23.5.2009). Teemu Mäki, tämä tohtoroitu kissantappajamme (kyllä, kyllä, sitä mainetta ei ole mitenkään tarpeen unohtaa) sai seuraajan. "Taiteilija" Tinkebell teki kissastaan Pinkeltjestä käsilaukun. Tinkebell sai innoitusta miehestä, joka teki lehmästään Betsystä kengät. Liekö sitten tarua tai totta, pehmopää selittää: "Hän näytti niiiin upealta Betsyt jaloissaan. Nähtyäni tämän ohjelman, leikkasin heti Pinkeltjen pään irti ja tein itselleni käsilaukun. Hän on nyt aina kanssani!"

Ja jos ei olisikaan totta, pelkkä tarinan keksiminen on sairasta ja ansaitsee jo moraalista pohdiskelua. Arvelkaa itse: http://www.saatchi-gallery.co.uk/yourgallery/artist_profile/Katinka+Simonse/9606.html

Kesäkuussa RKP:n euroehdokas sitä vastoin ilmoitti, että tekisi merimetsoista ja susista makkaroita (HS 5.6.2009). Samaan aikaan miehen vaalialueen tienoilla Korppoossa tuhottiin 140 rauhoitetun merimetson pesät. Se maksaisi rikoksentekijälle 40 000 euroa - siis jos hän jäisi kiinni. Vaalimainoksessa herra Euro Ehdokas heiluu haarukan kanssa, mutta enpä usko, että hänessä on miestä tappamaan merimetsoja ja susia omin käsin, kuten Tinkebell, tämä täpäkkä tyttö, kissansa.

Saman päivän Hesarissa lehti ylistää itseään siitä, että sillä on niin valistuneita lukijoita. Nämä vievät Hesaritkin paperinkeräykseen. Mainoksen kuvituksena uljas ympäristöministerimme valkean orhin selässä samettiviitassaan on pikemminkin huono esikuva, ehkäpä jopa karrikatyyri. Monet ministerin ratkaisuista ovat olleet pikemminkin viimeisiä miekaniskuja ympäristöllemme, käyttääkseni samanlaista kuvakieltä kuin Hesari mainoksessaan.

Sitä paitsi: jo 25.11.2008 Iltasanomat kirjoitti, että lasten ja nuorten luonnonsuojelujärjestö Luonto-Liitto myönsi Siilin piikki -palkinnon ympäristöministerillemme arveluttavista puheista ja teoista. Järjestön mukaan ympäristöministerimme on mm. edistänyt kansallispuistoja koskevan lainsäädännön heikentämistä, turpeen energiakäyttöä ja Kollajan allashanketta. Huhhuh,sanon minä.