Kävin sitten kioskilla vilkaisemassa Oma koti kullan kallis -lehden päätoimittajajuttua, kuten lupailin edellisessä blogikirjoituksessani. Olin melkoisen ällistynyt, kun Marianne Lähde kirjoittaa, että on syvästi pahoillaan, kun on loukannut  "räväkällä" asian käsittelytavalla. Eipä päätoimittaja Lähde ymmärtänyt lainkaan, miksi "loukkaannuimme" hänen tavastaan kirjoittaa. Pelottavaa tämä nykyinen journalismi, jos päätoimittajien sivistys/koulutus on tällaisella tasolla. 

Katsotaanpa mitä sana "räväkkä" tarkoittaa MOT kielitoimiston sanakirjan mukaan: "reipas, rivakka; estoton, sumeilematon, raju, hurja. Räväkkä tyttö töissään. Räväkät puheet. Ravintola, jossa on räväkkää menoa. Räväkkä loppuunmyynti." Ei oikein taida sopia eläinsuojelurikokseen yllyttämistä kuvaamaan.

Eläinsuojelusta sanotaan, että se on "eläinten suojelu tarpeettomilta kärsimyksiltä". Rikos puolestaan (siis rikkomusta vakavampi) on "oikeudenvastainen teko, josta on säädetty rangaistus. Kavallus, petos, murha, tappo ym. rikokset. Törkeä, vähäpätöinen, jatkettu rikos. Rikoksen uhri. Rikoksen valmistelu, yritys. Oik. Rikoksen suosiminen;  Varallisuus-, talous-, virkarikos. Liikennerikos. Tietokonerikos. Ympäristörikos. Rikos ihmisyyttä vastaan. Tehdä rikos. Syyllistyä rikokseen. Rikoksesta rangaistu, tuomittu."
Näiden käsitteiden yhdistämisestä syntyy sanan eläinsuojelurikos merkitys. Mitä muuta päätoimittajan sanakirjassa "räväkkyyden" taakse voidaan piilottaa - tuskin uskallan ajatella. Onko räväkkää antaa tappo-ohjeita, leimata jotakin kansanryhmää, kehottaa pahoinpitelemään jne.?
1241469773_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Sanojen merkitystä pohdiskeli myös Oikeusministeriön työryhmä, joka jätti mietintönsä huhtikuun viimeisellä viikolla (HS 30.4.2009). Työryhmä näet ehdottaa, että rikoslakiin kirjoitettaisiin pykälä, jossa määritellään törkeä eläinsuojelurikos. Rangaistusten koventaminen tältä osin saattaisi purra eläinten kärsimyksestä itselleen bisneksen tehneisiin talousrikollisiin. Sillä eläinsuojelurikos ei ole ainoastaan koiran hakkaaminen humalassa tai se, että jättää navetallisen  eläimiä ruokkimatta.
Tällä hetkellä eläinsuojelumääräysten kiertämisestä, joka esim. liittyy eläinten kuljetuksiin, suuriin tuotantoyksiköihin ja teurastamoihin, saa useimmiten rangaistukseksi sakon lievästä tai tavallisesta eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti maksimirangaistus olisi kaksinkertainen ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta määrättäisiin aina 4 kk:sta 4 vuoteen vankeutta - ja sen kylkiäisenä annettaisiin vielä automaattisesti eläintenpitokielto. Kilpailuedun hankkiminen lakia kiertämällä kattaa taloudellisen rikollisuuden määritelmän, toteaa työryhmä. Rikos on siis törkeä, mikäli sen kohteena on suuri määrä eläimiä ja/tai jos teolla yritetään saada huomattavaa taloudellista hyötyä.

Lisäksi oikeusministeriön työryhmän mukaan eläintenpitokieltoa täytyisi voida valvoa tehokkaammin, ja sen tulisi koskea myös eläinten omistamista, kun se nyt koskee lähinnä eläimistä huolehtimista. Niinpä pentutehtaan omistaja voi antaa eläintenpitokiellon saatuaan eläimensä saman perheen toisen jäsenelle - ja bisnes jatkuu häiriintymättä. Tarvitaan myös eläintenpitokieltorekisteri, jottei rikoksentekijä voi vaihtaa paikkakuntaa ja/tai nimeä ja edelleen jatkaa toimintaansa. Mitenköhän lainvalvonta sujuisi, jos kaikki rangaistukset voisi tehdä tyhjäksi rikoksen kiertämällä kuten eläinsuojelurikosten kohdalla tehdään? Eikö laki edellytä, että porsaanreijät tukitaan, oli sitten kyseessä ihmisen rikos ihmistä vastaan tai ihmisen rikos eläintä vastaan?
Ks. OMTR 2009:8 Eläinsuojelurikosten seuraamuksien tehostaminen