En aio kertoa tällä kertaa siitä, miten vetinen, anova katse saa koiranomistajan ruokapöydässä tekemään mitä typerimpiä koiralleen haitallisia tekoja. Silmiini vain osui artikkeli How pet dogs face up to your moods. Artikkelissa referoidaan tieteellistä tutkimusta, jonka Kun Guo yhdessä tutkijakollegoineen on tehnyt siitä, miten katseemme suuntautuu ihmiskasvoissa nimenomaan juuri oikealle puolelle. Tämä siksi, että tunteet näkyvät kasvojen oikealla puolella selvemmin kuin vasemmalla. Näin katsovat myös koirat. Ne eivät kohdista katsettaan samalla tavoin toisten koirien tai apinoiden kasvoihin. Guon mukaan tämä ” left gaze bias” on kehittynyt tuhansissa koirasukupolvissa yhdessäelomme vuorovaikutuksessa. Koiran - niin kuin ihmisenkin - on hyödyllistä tietää, millä mielellä sen lähelle tuleva olento on.

Koirien käyttäytymisen asiantuntija Adam Miklosi (ks blogi 2.4.2009 Koira suden vaatteissa) ei ole aivan samaa  mieltä. Vaikka koira tunnistaisikin omistajansa kasvot ja katsoisi niitä tietyllä tavalla, se ei kerro vielä, että koira tulkitsee tunteitamme, hän sanoo. Guo on joka tapauksessa jatkanut tutkimuksia ja sanoo, että koiran katse suuntautuu oikealle ihmiskasvoissa entistä selvemmin, kun ihminen on vihainen - vähemmän siis kuin jos ihminen on neutraalilla tuulella tai onnellinen.
Tutkimatta asiaa erityisen tieteellisesti, olen sitä mieltä, että koira tietysti peloissaan ja huolestuneena tarkkailee ihmistä entistä tiiviimmin, onhan sen valmistauduttava pakoon tai puolustautumiseen. Ja jos sen katse kohdistuu juuri oikealle puolelle, se ei muuta sitä asiaa miksikään, että jokainen koiraansa vähääkään tarkkaillut tietää, miten koira tulkitsee tunteitamme: se iloitsee kanssamme (leikkii kanssamme) ja pelkää kanssamme (esim. räyhää remmissä). Jos se nyt ei suoranaisesti sure kanssamme, se tulee kuitenkin luoksemme ja kainaloomme, koska tietää, että sen ihminen on nyt poissa tolaltaan ja rauhoittavat signaalit ovat tarpeen lauman tasapainon säilyttämisen takia.